Alkava korkeakoulusta valmistunut yrittäjä voi kuvitella voivansa, osaavansa ja jaksavansa tehdä kaiken itse. Jotta ensimmäiset työtilaukset saa, pitäisi voida venyä moneen suuntaan. Koska kentällä on muitakin saman palvelun tarjoajia, on pystyttävä kilpailemaan. Jos samaa asiaa on tarjoamassa myös suurempia toimijoita, yksin yrittävän uskottavuus on koetuksella. Aivan liian moni yritysidea on kohdannut loppunsa alkumetreillä. On otettu isoja riskejä, lähdetty väärin odotuksin liikkeelle ja tavoitteet ovat olleet epärealistiset.
Olipa palvelu mikä tahansa, yksinyrittäjän kannattaa pohtia, mitä muuta osaamista hän tarvitsee ympärilleen, jotta toiminnalla olisi menestymisen edellytykset. Tuskin kukaan voi yksinään tarjota avaimet käteen-palvelua, jos kyseessä on vaikkapa mittava tuotesuunnittelu- tai markkinointitehtävä. Mitä kovempi kilpailu, sitä oleellisempaa on voida tarjota jokin ainutlaatuinen palvelulupaus. Yksinyrittäjä ei välttämättä sitä voi antaa, mutta sellainen voi tulla verkoston avulla.
Kampushautomoissa voi harjoitella verkostoitumista
Metropoliassa Turbiini-hautomotoiminta tarjoaa tukea, että alkava yrittäjä oppii määrittämään realistiset mutta samalla riittävän kunnianhimoiset tavoitteet itselleen. Kampushautomoissa autetaan saamaan kuva siitä minkä tyyppinen yrittäjyys voisi olla järkevintä kyseisellä alalla ja esimerkiksi mitä riskejä yksinyrittämiseen liittyy. Tällä helpotetaan yrittäjyyden aloittamista, kun se lopulta esimerkiksi valmistumisen jälkeen alkaa. Kampushautomo mahdollistaa tiimin rakentamisen ja muiden alojen osaajien kohtaamisen. Mikäli alkavan yrittäjän tavoitteena ei ole rakentaa ympärilleen tiimiä, niin hänen kannattaa ainakin pohtia miten voi verkostoitua. Silloin hänellä on tukevampi pohja menestymiselle.
Työosuuskunnat verkottavat yksinyrittäjiä
Työosuuskuntatoiminta on viime aikoina saanut lisää suosiota yksinyrittäjien parissa. Se nähdään myös vaihtoehtona kevytyrittäjyydelle. Yrittäjä on työsuhteessa osuuskunnan kautta. Tarkoitus on, että jäsen, vaikkapa keikkatyöläinen, tai freelancer voi keskittyä oman osaamisensa tarjoamiseen ja osuuskunta huolehtii muusta, esimerkiksi laskuttamisesta ja työnantajan velvoitteista. Koska osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, se on myös taloudellisesti esimerkiksi pelkkää yksinyrittämistä riskittömämpi. (1)
Osuuskuntaan ei kuitenkaan kannata lähteä mukaan siksi, että yrittäjyyden hallinnolliset asiat eivät innosta. Jotta toiminta on tuloksellista, se edellyttää kaikilta jäseniltä sitoutumista, yhteistyökykyä ja aloitteellisuutta. (2) Vastapainona omalle aktiiviselle toiminnalleen yksinyrittäjä voi verkostoitua muiden osaajien kanssa. Samalla yksinyrittäjä saa verkoston kautta omaa osaamistaan paremmin esille.
Tavoitteita on yhtä monta kuin yrittäjiäkin
Yksinyrittäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä. Joku saattaa ensisijaisesti halutakin vapautta ja toimii siksi yksin. Joku haluaa tehdä muutakin, ja työn ajoittaisuus tai mittaluokka ei edellytä laajempaa verkostoa. Mutta jos yrittäjyydestä on tarkoitus tehdä vakaampaa ja pääasiallinen työura, on otettava huomioon, että yksin tehdessä edessä saattaa olla työkuorma tai taloudellinen haaste, joka lopulta lannistaa yrittäjän.
Verkottuminen ja eri alojen osaajien löytäminen oman osaamisen tueksi on käytännössä elinehto, jota ilman uusi, oivaltavakin liikeidea voi jäädä puolitiehen.
Verkottuminen mahdollistaa paitsi voimien riittävyyden, kun tekemistä voi jakaa eri toimijoiden kanssa, myös erikoistumisen ja sitä kautta kilpailuetua. Pienikin voi pärjätä, kun toimii muiden kanssa yhdessä. Yksin ei kannata jäädä. Siksi on järkevää koettaa löytää ympärilleen muita samanmielisiä osaajia, joiden kanssa työtä voi jakaa. Kaikki saavat osansa menestyksestä. Kaikkia yrityksiä ja yrittäjyyden muotoja, kun kuitenkin yhdistää se, että niiden tarkoitus on ohjata rahaliikennettä ja tuottaa jotakin. Pientä tai suurta, mutta myös yrittäjän hyväksi.
Kirjoittaja
Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Lähteet
- Remes, Matti. 2023. ”Osuuskunnan imussa työhön”. Taloustaito 9/23, 19-23
- Osuuskunnan perustajan opas (pellervo.fi).
Ei kommentteja